2005-ikäluokan Pohjola-leirille valittiin KJT Haukat-pelaajia kuusi. Viimeisen viiden vuoden ajan (ikäluokat 2001-2005) KJT-taustaisia pelaajia Pohjola-leirille on valittu pelaajia joka vuonna – kaikkiaan 15 pelaajaa. Nyt voitaneen jo luopua siitä usein kuullusta väitteestä, jonka mukaan ns. logoseuroista leirille valituksi tuleminen olisi keskiuusmaalaisille pelaajille helpompaa. Näin ei ole; siitä meillä on viime vuosien ajalta runsaasti kerättyä dataa.
Kärjen menestyminen ei tietenkään ole ainoa mittari toiminnan laadusta, mutta se usein nostetaan tikunnokkaan, kun arvioidaan seuran onnistumista. Nyt, kun vuosikymmen on vaihtunut ja seuran johdonmukainen vuodesta 2014 alkanut toiminnan kehittäminen on saavuttamassa esikouluiän, on saavutettuja tuloksia hyvä tarkastella suhteessa tehtyihin toimenpiteisiin – myös laajemmin kuin vain kilpailullisen menestymisen osalta. Listaan tässä mielestäni ne keskeiset syyt, jotka seuran tähän nykyiseen – verrattain vahvaan – tilaan ovat johtaneet.
Ajantasainen strategia kaiken toiminnan kulmakivenä
Kaikki seuran toiminta, sen kehittäminen ja päivittäinen päätöksenteko niin seura- kuin joukkuetasolla tulee olla vahvasti linkitettynä strategiaan kirjattuun arvopohjaan. Strategian johdonmukainen noudattaminen tuo kaikille seuran toiminnan piirissä oleville toimijoille varmuutta ja turvaa omaan tekemiseen ja tarvittaessa muiden tekemisten arviointiin. Strategiaan kirjattujen arvojen ja painopisteiden kautta pyritään aina myös keskustelemaan esiin nousevat ristiriitatilanteet tai yksittäiset mielipide-erot. Strategiaa päivitettäessä työhön pitää kutsua mahdollisimman laajapohjainen joukko eri toimijoita, jotta siihen voidaan myös toiminnan tasolla sitoutua.
Strategiaan kirjattu visiomme harrastustoiminnan organisoinnista kuuluu seuraavasti:
KJT Hockey on Uudenmaan kiinnostavin ja toiminnaltaan korkealaatuisin jääkiekkoseura. Seuran vetovoimaisuus perustuu monipuoliseen osaamiseen, vahvaan identiteettiin, kilpailulliseen menestymiseen sekä jokaisen junioripelaajan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Seura tarjoaa jäsenilleen monipuolisia mahdollisuuksia tavoitteellisen kilpaurheilun ja aktiivisen harrastamisen parissa ikään tai sukupuoleen katsomatta. KJT Hockey on laajalti arvostettu seura, johon halutaan tulla ja jonka kanssa halutaan tehdä monipuolista yhteistyötä.
Ensi kaudella käynnistyvän strategian päivitystyön myötä arvioimme, missä tämän yllä olevan kirjauksen suhteen ollaan menossa.
Toiminnan jatkuva kehittäminen eteenpäin työntävänä voimana
Edellä mainittu visio ja määrätietoinen sitä kohti suunnistaminen asettavat tiukan vaatimuksen sille, että seuran työntekijöillä ja heidän toimintaansa ohjaavalla hallituksella tulee toiminnassaan olla jatkuva ja vahva kehitysmyönteinen näkökulma. Tämän varmistamisessa olemme mielestämme rekrytoinnin kautta onnistuneet erinomaisesti. Vaihtuvuutta on ollut kohtuullisen paljon, kun urakehitys on henkilöstöllä ollut suotuisaa. Kaikki ovat kuitenkin seurassa ollessaan antaneet parhaansa seuran kehittämistyön edistämiseksi.
Strategiaan kirjattujen painopistealueiden pohjalta seurassa laaditaan vuosittain työntekijöiden ja hallituksen yhteistyönä kehittämissuunnitelma, joka ohjaa seuran vuosittaista kehitystyötä. Painopistealueiksi strategiaan on kirjatut Osaamisen kehittäminen, Identiteetin vahvistaminen ja Monipuolinen yhteistyö ohjaavat kehittämistyön sisältöjä. Ensi kauden kehittämissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Listalla on mm kansainvälisen yhteistyön käynnistämistä, valmentajarekrytoinnin kehittämistä sekä talousseurannan tarkastelua.
Arjessa tapahtuvaa toimintaa ja toiminnasta saatua palautetta tulee tietenkin samalla mahdollisimman reaaliaikaisesti ja objektiivisesti arvioida. Mikäli tarvetta toiminnan korjaamiseen suhteessa kirjattuun strategiaan ilmenee, tulee korjaavien toimenpiteiden olla harkittuja, notkeita ja oikea-aikaisia.
Toimintaa ympäröivä yhteiskunta on myös jatkuvassa muutoksessa ja mahdolliset toiminnan muutostarpeet tulee tunnistaa ajoissa, jotta niihin pystytään reagoimaan ennakoivasti ja hallitusti. Yllätyksiltä ei tietenkään pysty täysin välttymään, mutta niiden määrään pystyy vaikuttamaan jatkuvalla toiminnan ja toimintaympäristön arvioinnilla. Esimerkkinä tällaisesta ennakoinnista voisi nostaa lapsimäärän pienenemisen tulevina vuosina. Vuonna 2010 Suomessa syntyi n. 60 000 lasta. Tämän jälkeen määrä on ollut tasaisesti laskeva ja vuonna 2018 syntyi enää n. 48 000 lasta. Tämä lapsimäärän viidenneksen lasku tulee mitä todennäköisimmin heijastumaan harrastajamäärissä myös Keski-Uudellamaalla ja tämän trendin mahdollista vaikutusta ikäluokkien toiminnalle kannattaa miettiä mieluummin ennakoiden kuin vasta ilmiön realisoituessa.
Mahdollisimman monelle, mahdollisimman paljon, mahdollisimman pitkään
Seuran strategiaan on vahvasti kirjattu tavoite siitä, että pystymme tarjoamaan kaikille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa pitää sitoutuneesti toteuttaa monella eri harrastamisen tasolla kiekko- ja luistelukoulusta lapsikiekkovaiheen läpi terävimmän kärjen tavoitteelliseen nuorena urheilijana kasvamiseen tai matalamman tavoitetason toimintaan ja sitä kautta aina ikämiesten ja -naisten höntsälätkään saakka. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta siihen seura ja sen toimijat haluavat vahvasti sitoutua.
Isona toimintaa ohjaavina teemoina ovat ”Laadukkaassa arjessa, lähellä kotia ja kustannustehokkaasti”. Käytännössä tämä tarkoittaa toiminnan suunnittelua siten, että jäällä on riittävän paljon harrastajia ilman että toiminnan laatu kärsii. Vastuuvalmentajilta se vaatii suunnitelmallisuutta ja organisointikykyä sekä tiivistä yhteistyötä ikäluokan runsaslukuisen apuvalmentajajoukon kanssa. Pelaajien kehittymisen esteenä suurehkot n. 30 pelaajan harjoitusryhmät eivät ainakaan kärjen menestymisen tarkastelun kautta ole.
Kärki edellä, mutta ei sen ehdoilla
KJT Hockeyn toiminnan kehittäminen ja uuden strategian laatiminen alkoi aikoinaan toimintaympäristön ja toimintamallien kriittisellä tarkastelulla. Tuolloin todettiin, että liian monta ikäluokkaa oli hajonnut liialliseen kärjen priorisointiin. Kaikki valmennukselliset paukut käytettiin yhteen peliryhmään ja vähemmälle huomiolle jääneet harrastajat ohjautuivat nopeasti muihin seuroihin. Tämä tunnistettiin ja sitä haluttiin muuttaa. Samalla kuitenkin tiedostettiin, että kärjen täytyy kuitenkin näyttää tietä ja myös kaikkein lahjakkaimmille tulee tarjota puitteet kehittymiselle. Tämän vuoksi seura on aktiivisesti ollut edistämässä ja järjestämässä mm. urheiluakatemiatoimintaa ja aamuvalmennusta.
2001-syntyneiden ikäluokka oli ensimmäinen, jota vietiin määrätietoisesti eteenpäin leveällä, kaikki harrastajat huomioimaan pyrkivällä toimintamallilla. Parhaimmillaan ikäluokan vahvuus oli 70 harrastajaa ja vielä tänään KJT Haukat-joukkueissa kiekkoile yli 30 jo lapsikiekkovaiheessa ikäluokan toiminnassa mukana ollutta 2001-syntynyttä pelaajaa. Tuosta ikäluokasta neljä pelaajaa kutsuttiin vuoden 2016 Pohjola-leirille, ja tämän jälkeen valintoja on osunut seuraan joka vuosi.
Yhteisöllisyys ja identiteetti tulevaisuuden suuntana
Seuralla on vahva ja määrätietoinen suunta kohti tulevaisuutta. Seuran ikäluokat kantavat seurayhteisön logoja ylpeinä ja joukkueissa toimivat vanhemmat ja toimihenkilöt luottavat seuran strategiaan kirjattujen asioiden takaavan erinomaisen alustan jokaisen kehittymiselle kunkin omista lähtökohdista ja tarpeista katsoen. Valmentajat ja joukkueenjohtajat ovat yhtenäinen ja samaan suuntaan kulkeva avoimesti keskusteleva joukko. Se antaa otollisen mahdollisuuden kehittymiselle edelleen.
Uskon, että muutaman vuoden sisällä identiteetti vahvana suomalaisen jääkiekon kasvattajaseurana alkaa vahvemmin rakentua, kun ensimmäiset arvokisojen maajoukkuekutsut tulevat ajankohtaiseksi niin tyttö- kuin poikapuolella ja myöhemmin myös aikuisten tasolla.
KJT Hockey on luonut viime vuosien aikana alueen jääkiekon harrastajille toimintaympäristön joka takaa mahdollisuuden monipuoliselle harrastamiselle. Kaikilla on erinomainen mahdollisuus peruskoulun loppuun saakka harrastaa lähellä kotia turvallisessa ympäristössä ilman painetta hakeutua muualle kehittymisvajeen vuoksi. Ainoa järkiperusteinen syy seuran vaihtamiseen aiemmin on, mikäli harrastaminen jossakin muualla olisi edullisempaa.
Ns. logoseurat saavat toimintansa laadussa paljon anteeksi sillä, että tulijoita riittää joka vuosi ilman kriittistä toimintaympäristön laadun etukäteisarviointia. Meillä täällä landella sellaiseen ei ole varaa, vaan meidän pitää joka päivä yrittää tehdä asiat eilistä paremmin.
KJT Hockeyn strategian kokonaisuudessaan pääset lukemaan täältä.
Mittareita
Pelipassien määrä seuroittain (koko maa)
Lähde: Suomisport.fi
- Junior-Pelicans Ry 1 510
- Juniori-KalPa Ry 1 330
- Blues Juniors Ry 1 220
- Tappara Ry 1 122
- TPS Juniorijääkiekko Ry 954
- Ilves Ry 927
- KJT Hockey Ry 900 (1 406)*
Porin Ässät Ry 900 - HPK Juniorijääkiekko Ry 868
- Oulun Kärpät 46 Ry 857
*KJT Hockey Ry ja Jääurheiluseura Haukat Ry yhteensä
Pohjola-leirivalinnat viimeisen viiden vuoden ajalta seuroittain (Etelä)
Lähde: finhockey.fi
- Jokerit 41
- Blues 35
- HIFK 23
- KJT Haukat 15
- Viikingit 9
- K-Espoo 5
- K-Vantaa 4
- K-Kissat 2
GrIFK 2 - Salamat 1
Pohjola-leirille valitut seurayhteisön pelaajat aakkosjärjestyksessä, suluissa valintavuosi:
Arkiomaa, Ville (2020)
Båsk, Jonas (2016)
Eriksson, Tommi (2016)
Friman, Aleksi (2016)
Grönberg, Iiro (2017)
Hiltunen, Paavo (2019)
Hokkanen, Rasmus (2020)
Kaikkonen, Teemu (2019)
Männikkö, Onni (2016)
Nissinen, Tuomas (2019)
Peltoranta, Arttu* (2020)
Reinikainen, Akseli (2020)
Rönkkö, Rene* (2020)
Sieppi, Severi (2018)
Uronen, Tuomas (2020)
*Kasvattajaseura Jääurheiluseura Haukat Ry
Rehtorin blogi 