Lasten ja nuorten harrastamisen rajoittamiseen ei löydy perusteita

Lasten ja nuorten sisätiloissa tapahtuva ohjattu harrastustoiminta on ollut Uudellamaalla keskeytettynä 28.11. lähtien. Tämä siitäkin huolimatta, että Terveyden ja hyvinvoinninlaitos sekä Sosiaali- ja terveysministeriö ovat lausunnoissaan todenneet, että lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämistä jopa koronan leviämisvaiheessa tulisi vakavasti harkita. Vuoden viimeisenä päivänä Keusote päätti suosittaa sisätiloissa tapahtuvan harrastustoiminnan keskeyttämisen jatkamista 31.1. saakka ja osa Uudenmaan kunnista päätti välittömästi ja suodattamatta seurata näitä suosituksia. Näin siitäkin huolimatta, että ilmaantuvuusluvut ovat laskussa ja paikoin matalampia kuin marraskuussa rajoituksia asetettaessa. Pohdin tässä kirjoituksessani niitä loogisia syitä, miten tähän päätökseen ehkä on päädytty ja perustelen, miksi lasten ja nuorten harrastamisen tulisi voida jo tammikuussa jatkua.

Miten tähän lasten ja nuorten harrastamisen rajoittamiseen on päädytty?

Terveysviranomaisen tehtävänä koronarajoituksiin liittyviä suosituksia antaessaan on katsoa asiaa vain ja ainoastaan terveyden näkökulmasta mahdollisimman epäsuotuisten skenaarioiden valossa. Näitä suosituksia sitten paikallisten päättävien elimien tulee parhaan kykynsä mukaan ja täsmennetyn paikallisen tiedon valossa soveltaa paikallisia rajoituksia asettaessaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kovin paikallisina päätöksiä ei juurikaan tehdä, vaan esimerkiksi koko Uusimaa piirtää samaa kuvaa rajoituksia määriteltäessä, vaikka pääkaupunkiseudun tilanne eroaa muun Uudenmaan tilanteesta paikoitellen ilmaantuvuuden näkökulmasta huomattavasti. Henkilökohtainen, virkamieshallinnon ja päätöksenteon prosessien tuntemukseen perustuva näkemykseni on, että tällä hetkellä kuntia johtavien virkamiesten sekä päätöksentekoon osallistuvien poliittisten luottamushenkilöiden analyyttisyys tai luottamus omaan kompetenssiin eivät riitä terveysviranomaisten isolla pensselillä maalattujen suositusten yksityiskohtaisempaan soveltamiseen – tai sitten heidän käytössään ei jostain syystä ole riittävän yksityiskohtaista tilastotietoa paikallisista tilanteista tai toteutetuista varotoimenpiteistä käytössä olevilla harjoituspaikoilla. Yhtä kaikki, tästä päätöksenteon kokonaisvaltaisen tietopohjan arvioinnin puutteesta maksavat tällä hetkellä harrastuksistaan pakkolomalla olevat lapset ja nuoret, joiden mahdollisuus harrastaa evätään kieltämällä kaikki, mikä vain suinkin on kuntatason päättäjien toimivallassa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan Suomen hybridistrategian vaikuttavuutta koronavirusepidemian torjumisessa seurataan epidemiologisten, lääketieteellisten ja toiminnallisten mittareiden avulla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos totesi lokakuisessa lausunnossaan, että ”Lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämistä tulee leviämisalueillakin vakavasti harkita.” Samoilla linjoilla oli myöskin Sosiaali- ja terveysministeriö marraskuussa. Tästä huolimatta kaikki kunnat päättivät poikkeuksetta noudattaa Uudenmaan alueella alueellisen terveysviranomaisen (HUS ja Keusote) suosituksia asetettavista rajoituksista ja kaikki kuntien julkiset sisätilat päätettiin sulkea. Tämä tarkoitti sitä, että harrastaminen loppui valtavan suurelta määrältä lapsia ja nuoria. Saman aikaisesti omaehtoinen liikkuminen esimerkiksi jääkiekkoharrastajilla siirtyi avoimille ulkojäille, jotka ovat tällä hetkellä ylikansoitettuja kaikenikäisten tapahtumapaikkoja, joissa turvavälejä tai hygieniasäädöksiä on mahdoton noudattaa tai valvoa. Valitettavan monelle harrastajalle tauko harrastamisesta tarkoittaa liikunnan määrän vähenemistä ja myös sosiaalisten kontaktien määrän pienenemistä.

Rajoituksista päättävien tulisi kokonaisvaltaisemmin arvioida asetettujen rajoitusten kokonaisvaikutuksia ja samalla ymmärtää, että Tehyn ja STM:n kirjaama harrastustoimintaan liittyvä lauselma ei sisälly suosituksia antavan alueellisen terveysviranomaisen kokonaisarvioon, vaan heidän näkemyksensä annetaan vain ja ainoastaan mahdollisten terveysriskien – ihan niiden pienimpienkin – näkökulmasta. Samalla tavoin alueellisten terveysviranomaisten edustajat olivat sitä mieltä, että joulua tulisi viettää kaikkialla mahdollisimman pienessä perhepiirissä ja omassa kotipiirissä matkustamista vältellen. Mikäli päätäntävalta olisi ollut heillä, joulu olisi todennäköisesti tältä vuodelta peruutettu.

Linkkejä uutisiin:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007691204.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007688807.html

Kuinka suuri riski sairastumiselle harrastustoiminnassa oikeastaan on?

Lasten ja nuorten parissa tapahtuneissa joukkoaltistumisissa – niin kouluissa kuin harrastuksissa – jatkotartuntoja on ilmennyt toiminnan laajuuteen nähden todella vähän. Yksittäisiä tapauksia kollektiivisista ryppäistä on ollut, mutta kun ne suhteutetaan harrastustoiminnan määrään, on vaikea perustella nykyisten toimintakieltojen laajuutta. Lisäksi on voitu kouluissa tapahtuneiden altistumisten perusteella päätellä, että tartuttavuus lapsilla näyttäisi olevan huomattavasti aikuisia pienempää.

KJT Hockeyn edustaman seurayhteisön juniorijoukkueiden (Kiekkokoulu-U22) toiminnassa tietoon tulleita tartuntoja koko epidemian aikana on ilmennyt kaksi – nekin jo pian kesän jälkeen elo-syyskuun vaihteessa. Seuran ohjattuja tapahtumia eli potentiaalisia altistumistilanteita kesäkuun alusta marraskuun loppupuolelle on ollut karkeasti arvioiden noin 1 200. Seurayhteisössä junioriharrastajia on kaikkiaan noin 800 ja harjoitusryhmät ovat olleet 20-40 harrastajan suuruisia.

Seura ja sen joukkueet ovat kuuliaisesti ja määrätietoisesti toiminnassaan noudattaneet kaikkia niitä suosituksia, joita terveysviranomaiset, kuntien virkamiehet ja jääkiekkoliitto ovat kulloinkin toiminnalle asettaneet. Ikäluokat on pidetty toisistaan erillään mahdollisimman hyvin, joukkueisiin on hankittu käsidesit ja kasvosuojat ja isoja summia rahaa on poltettu näihin kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, kun sellaisia on terveysviranomaisten tai päättävien tahojen toimesta esitetty.  Tavoitteena on koko ajan ollut toimia vastuullisesti ja riskit tiedostaen ja samalla turvata lapsille ja nuorille mahdollisimman turvallinen harrastaminen.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisemien tilastojen mukaan 10-19 -vuotiaiden osuus kaikista koronavirukseen sairastuneista on 12 % (tilanne 29.12). Kokonaismäärä koko epidemian ajalta on 4 912 tartunnan saanutta. 0-9 -vuotiailla vastaavat luvut ovat 5 % ja 1 812 tartuntaa.

Linkki THL:n ajantasaisiin ja päivittyviin tilastoihin:
https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26

Tutkimustieto otettava vahvemmin mukaan päätöksenteon pohjaksi

Harrastustoiminnan tartuntatapauksista ja altistumistilanteista on ehditty tehdä kaksi mielenkiintoista ja merkille pantavaa kyselytutkimusta, joista toinen on Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) teettämä seurakysely ja toinen Espoon kaupungin seuroilleen teettämä paikallinen kartoituskysely.

KIHU:n tutlkimuksen johtopäätöksiin on kirjattu seuraavaa:
”Altistumistilanteet ja karanteenitoimenpiteet ovat olleet harvinaisia urheilun kokonaisuuteen nähden. Aikuisten urheilutoiminnassa tavattiin lasten- ja nuorten urheilua enemmän karanteenitoimenpiteisiin johtaneita altistumisia tai tartuntoja. Aikuisten urheilutoiminnassa suurin osa karanteenitoimenpiteisiin johtaneista altistumisista tai tartunnoista oli tapahtunut harrasteurheilun parissa. Joukkuelajien ja sisälajien keskuudessa karanteenitoimenpiteisiin johtaneet tilanteet olivat yleisempiä kuin yksilölajien ja ulkolajien keskuudessa. Jatkotartuntoja urheilussa altistuneilla havaittiin 3,4 prosentilla. Jatkotartuntaprosentti oli matalampi lapsilla ja nuorilla (2,8 %). Tämä on hieman enemmän kuin kouluissa, joissa THL:n tietojen mukaan altistuneista on sairastunut noin yksi prosentti.”

”Koronavirusepidemian aikana voi ja kannattaa kuitenkin harrastaa urheilua ja liikuntaa. Liikunta-aktiivisuus on fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin peruspilari. Liikkumaan opitaan ja kasvetaan. Siksi sen rajoittaminen on erityisen haitallista lapsilla ja nuorilla.”

”Selvitys antaa kattavan kuvan karanteenitoimenpiteisiin johtaneista altistumis- ja tartuntatilanteista urheiluseuratoiminnassa koronavirusepidemian aikana marraskuuhun 2020 mennessä. Vaikka seuroilta kerätyllä aineistolla on puutteensa, se näyttää vertautuvan hyvin sairaanhoitopiirien tietoon tartuntaketjuista. Kun viranomaiset arvioivat epidemiatilanteessa harrastustoiminnan keskeyttämisen hyödyt suuremmiksi kuin sen aiheuttamat haitat, tämä selvitys tukee urheilun kokoontumisrajoitusten kohdentamista aikuisten harrastustoiminnan sisäjoukkuelajeihin.”

Tutkimukseen voi tarkemmin tutustua tämän linkin takaa:
https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2020_val_koronaviru_koronaviru_76404.pdf

Hyvin samansuuntaisia tuloksia viruksen leviämisestä urheilun parissa sai urheiluseuroille suuntaamansa kyselyn kautta Espoon kaupunki, vaikka se on yksi pahiten viruksen kurimuksessa olevista alueista. Toiminnan laajuuteen ja tapahtumien määrään nähden tartunnat ja altistumiset ovat lasten ja nuorten urheilussa sielläkin vähäisiä, yksittäisiä tartuntaryppäitä lukuun ottamatta. Tuon kartoituksen tarkempiin tuloksiin voit tutustua tästä: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000007641705.html

Huomioon otettavana seikkana päätöksenteossa tulisi olla myös kouluikäisten lasten huolestuttavasti muuttuvat liikuntatottumukset. Joulukuun alussa julkistetut vuoden 2020 Move!-mittaustulokset vahvistivat jälleen sitä trendiä, että suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat vuosi vuodelta vähemmän. Kysymys on toki enemmän yhteiskunnallinen kuin päällä olevaan koronavirusepidemiaan liittyvä, mutta tunnistettavissa on, että mahdollisesti yliampuvana varotoimena tehty keskeytys lasten- ja nuorten harrastustoimintaan vähentää heidän liikkumistaan entisestään. Näköpiirissä on, että mitä pidempään keskeytys jatkuu, sen enemmän lapsia jää palaamatta harrastusten pariin, kun toiminta jälleen saa jatkua. Ihmisten tottumukset muuttuvat yllättävänkin nopeasti, kun rutiineista luovutaan. Tässä linkki aihetta käsittelevään uutisartikkeliin:
https://www.is.fi/urheilu/art-2000007670715.html

Lasten ja nuorten harrastamisen salliminen on ainoa oikea päätös

Siviilityöni kahden alakoulun rehtorina on antanut minulle aitiopaikan seurata epidemian vaiheita ja voimassa olevia ohjeistuksia erityisen tarkasti alakoulun arjessa kahdella tuusulalaisella alakoululla maaliskuun puolesta välistä lähtien. Päivittäin olen seurannut uutisointia tartuntojen alueellisista määristä ja niiden jakaantumista eri ikäryhmissä sekä seurannut lasten arkea kouluissa ja harrastustoiminnassa Keski-Uudenmaan jäähalleilla. Pääosin asetetut rajoitukset ovat olleet mielestäni perusteltuja ja hyvin ajoitettujakin, mutta näitä lasten ja nuorten harrastustoiminnan keskeyttämisen perusteita en pysty tunnistamaan.

Toivon päätöksiä tekeviltä viranomaisilta ja viranhaltijoilta rohkeutta arvioida riskejä ja todennäköisyyksiä jatkossa entistä yksityiskohtaisemmin ja analyyttisemmin. Olen ehdottoman vakuuttunut siitä, että lasten ja nuorten harrastamisen salliminen 10.1. jälkeen, ei aiheuta epidemiatilanteessa merkittävää kiihtymis- tai leviämisriskiä. Siinä määrin kuuliaisesti seurat ja yhdistykset ovat varotoimenpiteet harrastustoiminnan järjestämisessä tähänkin mennessä hoitaneet. Mikäli keskeytystä päätetään edelleen jatkaa, peräänkuulutan päätöksen oheen lasten ja nuorten tartuntatilanteeseen liittyviä lukuja ja laskelmia todellisen riskin todentamiseksi. Muutoin päätöstä on vaikea mukisematta niellä.

Lopuksi toivotan kaikille liikunnallista ja turvallista alkanutta vuotta 2021!